Tämä blogi on julkaistu ensimmäisen kerran 11.8.2021 julkaistussa Kollega.fi-verkkolehdessä. Blogi julkaistaan tällä sivulla Kollega.fi:n päätoimittajan Marja Kasasen kanssa sovitusti syyskuussa 2021.

 

Sanotaan, että elämämme on jatkuvaa taistelua lisääntyvää epäjärjestystä, entropiaa, vastaan. Työskentelemme päivittäin pitääksemme maailmamme järjestyksessä, tehdäksemme siitä enemmän sellaisen kuin haluamme. Ongelmamme eivät kuitenkaan koskaan poistu. Työssämme ja arkielämässä tämän päivän ratkaistut ongelmat johtavat uusiin huomisen haasteisiin.

Lempikirjailijani Mark Mansonin mukaan elämä onkin loputon ongelmien sarja. Hänen mielestään juju on siinä, kuinka voimme valikoida itseämme kiinnostavat ongelmat pöydällemme. Mielestäni yhtä olennaista on se, millä tavoin ratkaisemme nämä ongelmat.

Viisaus ei asu johtajan päässä

Työelämässä ongelmat eivät lopu ja meiltä edellytetään uusia ideoita ja innovaatioita työssämme. Työskentely on pääasiassa jatkuvaa asioiden ratkomista ja oppimista yhdessä toisten kanssa.

Yhteinen asioiden käsittely, ongelmanratkaisu ja oppiminen tulevatkin yhä tärkeämmiksi työpaikkojen arjessa. Vaikka tiimin esihenkilö, johtoryhmäläinen tai toimitusjohtaja haluaisi säilyttää paikkansa työyhteisön fiksuimpana ihmisenä, ei se ole järkevää henkilölle itselleen tai etenkään yritykselle, jossa hän toimii.

Viisaus ja kyvykkyys ovatkin jakautuneet menestyksen valmistusaineeksi eri puolille organisaatiota sekä ympäröiviin verkostoihin ja kumppanuuksiin. Mutta millaisen yrityskulttuurin ja johtamisen avulla saamme nämä ainekset jalostettua onnistumisiksi?

Coaching auttaa ajattelutapana

Useat hyvin menestyvät yritykset ovat viime vuosina lähteneet tietoisesti rakentamaan vahvaa coaching-kulttuuria, jossa panostetaan läpi organisaation coaching-taitoihin ja coachingin hyötyjen valjastamiseen yrityksen strategiaan sopivaksi.

Coaching on prosessi, jossa keskitytään eteenpäin katsovaan, vaikuttavaan vuorovaikutukseen. Coachingin lähtökohta on, että ihmisistä ei saa parasta esiin käskemällä tai selittämällä asioita valmiiksi auki. Sen sijaan parhaan esiin saaminen onnistuu ottamalla ihmiset mukaan pohtimaan itse valintojaan ja toimintatapojaan. Kenelläkään yksin ei ole oikeita vastauksia, vaan oppiminen tapahtuu dialogissa.

Coachaavassa kulttuurissa ei ole sijaa pätemiselle, ylimääräisille valta-asetelmille tai tiedon panttaamiselle. Eikä myöskään ajattelulle, jossa tiimiä pitäisi suojella ja helpottaa tiimin jäsenten työtä oikeiden vastausten tarjoilulla. Coaching-kulttuurin hyödyt todentuvat vasta, kun coachingin kehittäminen on aidosti koko organisaation tavoitteena ja sen kehittymistä seurataan systemaattisesti. Tästäkin asiasta on paljon helpompaa olla teoriassa samaa mieltä, kuin viedä se aidoiksi teoiksi organisaation arkeen.

Sanoista tekoihin

Coaching-kulttuurin rakentamisessa on hyvä määritellä coachingin linkittyminen strategiaan ja johdon agendalle, hankkia siihen liittyvää osaamista, sopia roolituksista, coaching-vastuista ja rakentaa pitkäjänteisesti polkua kohti aidosti coachaavaa kulttuuria. Koska asioista on mukava tehdä yksinkertaisia aloittaa, kannustaisin sinua johtajana lähtemään liikkeelle pienistä, mutta tärkeistä asioista.

Kun organisaatiossanne käydään kahden kesken tai tiimeissä keskusteluja, kannattaa tarkastella, kuka on äänessä alussa, lopussa ja keskellä. Millaista kieltä käytetään? Onko aikaa ja mahdollisuuksia tarkastaa, onko keskustelluista asioista muodostunut yhteinen ymmärrys – tällä on uskomattoman suuri merkitys!

Lisäksi kannattaa pohtia, keneltä odotetaan lopullisia vastauksia ja yhteisiä linjauksia. Mitä tämä kertoo toiminnastanne ja yhteisen päätöksenteon tasosta? Onko sinulla johtajana aikaa kuunnella, antaa ja pyytää palautetta vai käytätkö aikasi oman sanomasi saarnaamiseen? Onko palaverissa tilaa ja uskallusta pohtia yhdessä, oliko palaveri hyvä ja miten kenties voimme ensi kerralla olla yhdessä parempia?

Joka hetkessä mahdollisuus kehittyä

Jokainen haastava tilanne tai ongelma antaa mahdollisuuden harjoitella toimivampaa vuorovaikutusta ja tuottavampaa tapaa työskennellä yhdessä. Käytä nämä tilanteet hyväksi harkiten. Kuuntele. Sen sijaan, että odotat malttamattomana jakaaksesi oman neuvosi tai näkemyksesi, kysy lisää tai kerro, miten arvostat toisen näkemystä. Se on vaikeaa, mutta coaching-taidot auttavat tässäkin.

Uskon, että yksi työelämän menestyksen keskeisistä kulmakivistä on se, kuinka onnistumme säätelemään omaa energiaamme ongelmien ratkaisemisen loputtomassa kierteessä. Jos meille toistuvasti osoitetaan, että meihin uskotaan, vastaukset löydetään yhdessä ja että meillä on rooli niiden tuottamisessa, voi vaikutus työn tuottavuuteen ja sitoutumiseen olla todella merkittävä. Siksi jokaisen johtajan olisi syytä miettiä, mitä coachaava vuorovaikutustyyli voi antaa oman organisaation arkeen ja onnistumiseen.